Hyppää sisältöön

Veden äärellä

Vesistöt ovat aina olleet suomalaisille tärkeitä. Meret, järvet ja joet ovat olleet ravinnon lähteitä, kulkureittejä ja monien elinkeinojen perusta. Vettä pitkin on liikkunut ihmisiä, tietoa, tapoja ja tavaraa. Nykyisin vesistöjen äärellä asutaan, tehdään työtä ja vietetään vapaa-aikaa. Vesien äärelle on kehittynyt ainutlaatuisia suomalaisia kulttuuriympäristöjä. 

Märketin majakka Ahvenanmerellä.
Märketin majakka Ahvenanmerellä. © Kuva: Pekka Seiskari.

Ihmisten toiminta on jättänyt vesistöihin ja niiden rannoille uponneita hylkyjä, erilaisia rakenteita ja veteen uhrattuja tai tippuneita esineitä. Itämeri on erityisen otollinen hylkyjen säilymiselle, sillä meressä on vain vähän hylkyjä tuhoavia nilviäisiä. Monet hyvin säilyneet hylyt kertovat entisaikojen kaupasta, kulkemisesta ja elämästä.

Elämästä rannoilla kertovat puolestaan merimerkit, sillat ja kalastukseen liittyvät monenlaiset rakenteet. Vesireittejä on valvottu rakentamalla linnoja ja linnoitteita. Yksi Suomen tunnetuimmista maanpuolustuskohteista on merilinnoitus Suomenlinna, maailmanperintökohde. 

Kaupungit ja kirkonkylät kohoavat usein vesien äärellä. Vesi kuuluu myös vapaa-aikaan: mökit rantasaunoineen ja laitureineen, uimalat, purjehduspaviljongit ja erilaiset vapaa-ajankeskukset ovat osa runsasvesistöisen maan rantamaisemaa. Energian lähteenä vesi on määritellyt teollisuuden, myllyjen ja voimalaitosten sijoittumista. Satamien valot ja telakoiden nosturit kertovat myös yhteyksistä eri puolille maailmaa.

Hankolaisen hylyn peräpeili.
Hankolaisen hylyn peräpeili (MA201204-13). © Kuva: Eveliina Salo, Museovirasto.
Julkaistu 11.12.2015 klo 11.21, päivitetty 22.6.2020 klo 13.41