Hyppää sisältöön

Tiirinniemen asuinalue Jämsän Kaipolassa

Aada Mustonen ja Sini Saarilahti

Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihankkeessa on kevään 2014 aikana kartoitettu Jämsän alueen sotien jälkeistä rakennuskantaa. Yksi kiinnostavimmista inventointikohteista on ollut Kaipolan Tiirinniemessä sijaitseva paperitehtaan toimihenkilöiden asuinalue. Tiirinniemi on rakentunut 1950-luvulla tehtaan viereen syrjään Kaipolan keskustasta. Alue on arkkitehtuuriltaan erityislaatuinen ja yhtenäinen, alkuperäisilmeensä säilyttänyt kokonaisuus.

Punatiiliset ketjutalot kaareutuvat tietä mukaillen Jämsän Tiirinniemessä
Punatiiliset ketjutalot kaareutuvat tietä mukaillen. © Kuva: Aada Mustonen, Keski-Suomen museo.

Kaipolan tehdasyhdyskunta sai alkunsa Yhtyneiden Paperitehtaiden jakaantumisesta vuonna 1952. Sen seurauksena Myllykosken tehdas myytiin ja Yhtyneet Paperitehtaat menetti sanomalehtipaperin tuotannon. Toimitusjohtaja Juuso Walden jäi johtamaan Valkeakosken ja Jämsänkosken tehtaita. Yhtyneiden Paperitehtaiden uusi sanomalehtipaperin tuotantoon keskittynyt suurtehdas päätettiin sijoittaa Kaipolaan. Sen etuina olivat Jämsänkosken tehtaan läheisyys, Oriveden ja Jämsän välisen rautatieradan ulottuminen viereiselle Olkkolan sahalle sekä lähellä sijainnut valtakunnan voimaverkko.

Rakennukset on suunnitelman mukaisesti sijoiteltu hierarkkisesti Tiirinniemen ympäri kulkevan Kaaritien varrelle.
Rakennukset on suunnitelman mukaisesti sijoiteltu hierarkkisesti Tiirinniemen ympäri kulkevan Kaaritien varrelle. © Kuva: Sini Saarilahti, Keski-Suomen museo.

Kaipolan vuonna 1954 valmistunut paperitehdas rakennettiin metsämaisemaan seitsemän kilometrin päähän Jämsän keskustasta. Tehtaan ympärille kaavailtiin jopa 3500 asukkaan tehdasyhdyskuntaa. Alueen asemakaavan suunnitteli Yhtyneiden Paperitehtaiden luottoarkkitehtina jo 1930-luvun lopulta lähtien toiminut Heimo Kautonen. Tehdas valmistui kahdessa vaiheessa ja sinne sijoitettiin kaksi sanomalehtipaperikonetta sekä puuhiomo.

Kaipolanniemen eteläisessä kärjessä sijaitseva Tiirinniemi varattiin toimihenkilöitä varten kahdeksan rivitalon asuinalueeksi. Ensimmäinen kahdesta kaaren muotoon sommitellusta rivitalosta valmistui vuonna 1953. Asuinalueen pohjoisosaan valmistui vuonna 1960 kolme kaksikerroksista rivitaloa. Päijänteen rantaan rakennettiin kaksi tehtaan johdon rivitaloa 1950-luvun puolivälissä ja vieraskerhon sisältänyt rivitalo vuonna 1963. Kokonaisuudessaan asuinalue oli valmis vuonna 1964. Tiirinniemen itäpuolelle on myöhemmin noussut myös tehtaan henkilökunnan omakotitaloja.

Punatiiliset rivitalot valmistuivat vuonna 1954. Rakennusten takajulkisivujen parvekkeissa vuorottelevat punaisen ja vihreän värisävyt.
Punatiiliset rivitalot valmistuivat vuonna 1954. Rakennusten takajulkisivujen parvekkeissa vuorottelevat punaisen ja vihreän värisävyt. © Kuva: Aada Mustonen, Keski-Suomen museo.

Tiirinniemen asuinalueen suunnitteli Yhtyneillä Paperitehtailla niin ikään luottoarkkitehtina toiminut Pekka Saarema. Suunnittelun lähtökohtana oli rakentaa uudenaikainen rivitaloalue ja viihtyisä asuinympäristö; työntekijöiden henkinen ja fyysinen hyvinvointi takasivat myös tehtaan menestymisen. Tilavien ja modernien asuntojen avulla houkuteltiin toimihenkilöitä töihin syrjässä sijainneille tehtaille, ja ympäristön tuli taata monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Alueen keskelle rakentui metsäinen leikkipuisto, länsipuolelle tenniskenttä ja maauimala. Lisäksi rakennusten eteläpuolelle rantaan rakennettiin laivalaituri. Myöhemmin yhtiö rakensi Kaipolaan myös urheilukentän ja Pitkävuoren laskettelukeskuksen.

Alueen eteläkärkeen on sijoitettu laivalaituri, jonne johtaa tie rakennusten välistä.
Alueen eteläkärkeen on sijoitettu laivalaituri, jonne johtaa tie rakennusten välistä. © Kuva: Aada Mustonen, Keski-Suomen museo.

Johtaja Walden antoi tarkat ohjeet rakennusten suunnitteluun. Suuressa osassa Tiirinniemen rakennuksista käytetty punainen tiili oli yhtiön rakennusten tunnusmerkki. Rakennusten seinäpinnoissa korostettiin vaakalinjaa vaalealla ja tiilenpunaisella laastilla. Pientaloja muistuttavat rakennukset ketjutettiin rivitaloiksi niitä yhdistäneillä autotalleilla, jotka vielä siihen aikaan olivat Suomessa harvinaisia. Ylempien toimihenkilöiden hyvä palkkataso mahdollisti auton hankkimisen ja kulkemisen alueen ulkopuolelle.

Pientaloja muistuttavat rakennukset ketjutettiin rivitaloiksi niitä yhdistäneillä autotalleilla, jotka vielä siihen aikaan olivat Suomessa harvinaisia.
Pientaloja muistuttavat rakennukset ketjutettiin rivitaloiksi niitä yhdistäneillä autotalleilla, jotka vielä siihen aikaan olivat Suomessa harvinaisia. © Kuva: Aada Mustonen, Keski-Suomen museo.

Tehtaan insinöörejä ja johtoa varten rakennettiin kolme suurempaa rivitaloa Päijänteen rantaan. Näistä kolmesta rivitalo, jossa on vieraskerho, eroaa muista vaaleilla rapatuilla ja minerit-levyillä vuoratuilla julkisivuillaan. Asuinalueen keskelle tehtiin huoltorakennus, johon sijoitettiin lämpökeskus, sauna, pesula ja yhteiset kokoontumistilat. Lämpökeskuksen suodatuslaitokseen johdettiin pumppaamon kautta vesijohto Päijänteestä, kunnes kunnallinen vesijohtoverkko korvasi sen vuonna 1963.

Päijänteen rantaan sijoittuva tehtaan insinööreille ja johdolle suunniteltu ketjutalo eroaa julkisivumateriaa-leiltaan Tiirinniemen punatiilisistä rakennuksista. Rakennuksessa on asuntojen lisäksi vieraskerho.
Päijänteen rantaan sijoittuva tehtaan insinööreille ja johdolle suunniteltu ketjutalo eroaa julkisivumateriaaleiltaan Tiirinniemen punatiilisistä rakennuksista. © Kuva: Aada Mustonen, Keski-Suomen museo.

Tehtaan pohjoispuolelle rakentui 1950-luvulta lähtien myös varsinainen tehdasyhdyskunta, Kaipolan keskusta. Tänne sijoittuivat koulu, tori ja liikerakennukset, työläisten tyyppitaloalue sekä Yhtyneiden Paperitehtaiden tytäryhtiö Roukko Oy:n rakennuttamat kerrostalot yhtiön liikkuvalle ja perheettömälle henkilökunnalle.

Sittemmin aika on muokannut alun perin eristyksissä sijainneen Kaipolan yhdeksi Jämsän kaupunkia ympäröivistä asuintaajamista. Tiirinniemi on kuitenkin säilyttänyt omaintakeisen luonteensa. Se edustaa aikakautensa suunnitteluihanteita mutta on samalla arkkitehtuuriltaan ajaton. Tiirinniemi on keskisuomalainen esimerkki hyvin säilyneestä ja yhtenäisestä modernista asuinalueesta.

 

Lähteet:

Jäppinen, Jussi & Voutilainen, Heli-Maija (2010). Taivaspyörylä ja muita löytöjä. Keskisuomalaisen kulttuuriympäristön aarteita. Karisto Kirjapaino Oy, Hämeenlinna.

Keski-Suomen museon rakennustutkimuksen inventointiarkisto.

Museo24 internet-sivut:

Kaipolan rakentaminen.

Tehdaskylä ja asuinalueet.

Julkaistu 23.7.2014 klo 12.49, päivitetty 7.11.2017 klo 12.55