Puolustuksen paikat

Puolustuksen paikat – artikkelit RSS

Keuruun varuskunta

Keskisuomalaisia korpivaruskuntia - Keski-Suomen museon modernin rakennusperinnön maakunnallinen inventointihanke

16.6.2014
Hanna Tyvelä ja Sini Saarilahti
Korpivaruskunnat ovat kaupunkirakenteen ulkopuolelle rakennettuja varuskunta-alueita, jotka rakennettiin itsenäisiksi yhdyskunniksi. Puolustusvoimien rakenneuudistuksen myötä keskisuomalaiset korpivaruskunnat Keuruulla ja Luonetjärvellä ovat muutosten keskellä.
Porvoon Husholmenin saarilinna

Pienet puulinnat jääneet kivisten varjoon

3.1.2006
V-P Suhonen
Suomen keskiaikaisten linnojen enemmistö on ollut joko kokonaan tai suurelta osin puusta rakennettuja. Puulinnoista on nykyään jäljellä vain valleja, vallihautoja ja kivikasoja, mutta ne ovat aikanaan olleet kivilinnojen kokoisia ja veroisia.
Taistelukaivantoja Espoossa

Venäläiset linnoittivat Suomea 1900-luvun alussa

9.12.2005
Ulla-Riitta Kauppi
Euroopan poliittinen ilmapiiri alkoi kiristyä ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä. Venäjä koki Saksan uhkaksi ja piti mahdollisena hyökkäystä Pietariin, minkä vuoksi venäläiset ryhtyivät 1912 rakentamaan Suomenlahdelle meririntamaa.
Kukonharjun kanava

Linnoitusten historiaa 1800-luvulla

8.12.2005
Ulla-Riitta Kauppi
Ruotsin ja Venäjän aluekiistat 1700-1800 -luvuilla johtivat Itä-Suomen linnoitusten vahvistamiseen ja uusien rakentamiseen. Saimaan laivaston tukikohtia varten rakennettiin ns. Suvorovin kanavat. 1800-luvun puolivälin Krimin sota johti puolestaan rakennustöihin Viaporissa.
Hamina ilmasta

Linnoitusten historiaa keskiajalta 1800-luvun alkuun

8.12.2005
Ulla-Riitta Kauppi
Suomen linnoittaminen keskiajalla sai alkunsa, kun läntisen kirkon ja esivallan edustaja Ruotsi perusti 1200-luvun lopulla Turun, Hämeen ja Kuusiston linnat hallintotukikohdikseen. Seuraavien vuosisatojen aikana Suomeen rakennettiin useita linnoja ja linnoituksia Ruotsin ja Venäjän kamppaillessa vaikutusvallasta.

Julkaistu 10.3.2016 klo 14.57, päivitetty 10.3.2016 klo 14.57