24.2.2015
Aura Kivilaakso
Helsingin city eli liikekeskusta alkoi muodostua 1900-luvun alussa Kluuviin ja ajan myötä liikekeskusta kasvoi ja levisi laajemmalle. Helsingin kaupunginmuseo on tutkinut keskustan vuosina 1945–1990 valmistuneita liikerakennuksia perusteellisessa inventoinnissa.
25.11.2014
Hilkka Högström
Liikuntaympäristöt ovat pitkään olleet oleellinen osa kaupunki- ja kaavasuunnittelua. Kansalaisten iloksi ja hyödyksi on rakennettu leikkialueita, yleisurheilukenttiä, uimahalleja ja ulkoilureittejä. Liikuntaympäristöjen arvoihin ja merkityksiin vaikuttavat kuitenkin monet tekijät.
15.11.2011
Aura Kivilaakso
Kulttuurin monitoimitalojen ahkera rakentaminen kuvastaa 1980-luvun nousukauden lisääntyvää vapaa-aikaa ja muuttuvia elämäntapoja. Arto Sipisen suunnittelema Mikkelin konsertti- ja kongressikeskus Mikaeli edustaa hyvin aikakautta monine tiloineen ja marmoriseinineen.
14.9.2010
Jonas Malmberg
Vuonna 1932 voimaan astunut asemakaavalaki lisäsi kaupunkien asemakaavoitustyötä, ja kaupunginarkkitehdit yleistyivät. Oulun ensimmäisellä kaupunginarkkitehdilla Martti Gunnar Heikuralla oli merkittävä vaikutus Oulun kaupunkikuvaan.
30.12.2009
Tommi Lindh
1900-luvun lopun kerrostalorakentamista leimasi aluksi energiakriisi, sen jälkeen postmodernismi ja uusfunktionalismi. Sävyä toivat 1980-luvun pörssihuuma ja ekologinen valveutuneisuus sekä perinnerakentamisen ja rakennussuojelun arvostus.
23.12.2009
Tommi Lindh
Väestön muutto maaseudulta taajamiin 1960- ja 1970-luvuilla edellytti runsasta rakentamista ja syntyivät lähiöt, kerrostalovaltaiset alueet kaupunkikeskustojen ulkopuolelle. Yleistä oli betonin käyttö, elemettirakenteet ja tasakatot.
16.12.2009
Tommi Lindh
1940-luvun ja 1950-luvun alun kerrostalot rakennettiin sodan ja jälleenrakennusajan oloissa, rakennuttajiksi kohosivat yksityisten rinnalle kunnat ja aatteelliset tahot. Asuntopulaa ratkaistiin elementtirakentamisella ja teollisella tuotannolla. Lähiöt saivat 1940-luvulla alkunsa.
2.12.2009
Tommi Lindh
Maailmansotien välisenä aikana asuinkerrostaloja rakennuttivat osakeyhtiöt. 1920-luvulla pyrittiin yhtenäiseen kaupunkikuvaan muurimaisten talorivien ja suurkorttelien avulla, ja puistojen merkitystä korostettiin. Vanhoja kaupunginosia täydennettiin ahkerasti.
23.11.2009
Tommi Lindh
Monikerroksiset asuin- ja liiketalot ilmestyivät suomalaiseen katukuvaan 1800-luvun viimeisten vuosikymmenten aikana. Vuosisadan vaihteen kerrostalojen rakentamista ohjasivat ensimmäiset asemakaavat ja julkisivuarkkitehtuuria leimasivat kertaustyylit.
2.11.2009
Tommi Lindh
Sotien jälkeen kaupunginosien kohtaamispaikoiksi kohosivat atriumpihojen ympärille rakennetut modernit ostoskeskukset. Niiden aseman ovat vieneet kaukana keskustoista sijaitsevat automarketit, mutta löytyykö ostareille vielä käyttöä?
10.12.2008
Riitta Niskanen
Musiikin julkinen esittäminen alkoi Suomessa 1700-luvun lopulla ja aluksi konserttisalit olivat monitoimitiloja, joissa pidettiin myös kokouksia, juhlia ja teatteriesityksiä. 1900-luvulla yleistyivät kulttuuritalot ja näyttävä arkkitehtuuri.
10.7.2006
Mikko Härö
Suomi kehittyi 1900-luvulla maatalousyhteiskunnasta teollistuneeksi ja kaupungistuneeksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Asuminen koki merkittäviä muutoksia ja ohjauksen ja normien myötä syntyivät asunto-osakeyhtiöt, työnväen asuinalueet ja lähiöt.
4.1.2006
Pekka Kärki
Kaupungin historiallinen ydin on yleensä edelleen sen keskustaa, uudemmat kaupunginosat ovat kasvaneet sen ympärille. Vanha keskusta vaikuttaa mielikuvaan kaupungista ja leimaa sen tietyn aikakauden edustajaksi.