Kulttuuriympäristö ja sen säilyttäminen on suomalaisille tärkeää

Uutinen 19.1.2018 klo 13.58
Kauttuan ruukki
Tuoreen barometrin mukaan kulttuuriympäristöt ovat suomalaisille tärkeitä ja niillä koetaan olevan suuri vaikutus eri alueiden maineeseen. © Kuva: Jonina Vaahtolammi.

 

Valtaosa suomalaisista pitää kulttuuriperinnön ja -ympäristön säilyttämistä tärkeänä, kertoo Suomen ensimmäinen aihetta selvittänyt kansalaisbarometri. Ihmiset ovat valmiita käyttämään rahaa ja aikaa kulttuuriympäristön hyväksi, mutta toisaalta toivovat viranomaisilta aktiivista roolia suojelussa.

Barometrin mukaan suomalaiset liittävät kulttuuriympäristön selkeimmin maisemiin (59 %), luontoympäristöön (54 %) ja rakennettuun ympäristöön (48 %). Tärkeimmäksi vaalittaviksi asioiksi vastaajat nimesivät luontoympäristön, tavat, perinteet ja kädentaidot sekä kielen.

”Merkittävä osa vastaajista koki luontoympäristön kuuluvan kulttuuriperintöön tai -ympäristöön, mikä vahvistaa omaa käsitystäni siitä, että rajaa luonnon ja kulttuurin tai luonto- ja kulttuuriympäristön välillä ei käytännössä ole olemassa”, toteaa ympäristöneuvos Tuija Mikkonen ympäristöministeriöstä.

Kulttuuriympäristöt ovat tärkeitä alueelliselle maineelle

Tutkimuksessa korostui suomalaisten halu vaalia kulttuuriperintöä ja -ympäristöä. Niitä pidettiin tärkeinä esimerkiksi alueiden maineelle ja ihmisten välistä ymmärrystä lisäävänä tekijänä. Vaikka käsitykset kulttuuriperinnöstä liittyivät useilla vastaajilla johonkin vanhaan, erityisesti kulttuuriympäristön osalta sen todettiin myös kuuluvan tähän hetkeen. Vastaajista 59 % oli sitä mieltä, ettei kulttuuriperinnön ja -ympäristön vaaliminen rajoita kehitystä ja toiminnan vapautta. Valtaosa ajatteli, ettei kulttuuriperinnön arvoa voi mitata rahassa ja että sen vaaliminen säilyttää korvaamattoman tärkeitä arvoja.

Vastuu kulttuuriympäristöistä kuuluu kaikille

Enemmistö vastaajista koki, että heillä itsellään on mahdollisuus osallistua kulttuuriperinnön välittämiseen tuleville sukupolville. Ensisijaisena vastuunkantajana kulttuuriperinnöstä ja -ympäristöstä huolehtimisessa pidetään kuitenkin viranomaisia (69 %), ja vasta sen jälkeen kansalaisia (64 %) ja yhteisöjä (53 %).

”On mielenkiintoista, että kulttuuriperinnöstä huolehtimisen ajatellaan kuuluvan kaikkein vähiten paitsi yrityksille myös kulttuuriperinnön harrastajille”, pohtii yli-intendentti Ulla Salmela Museovirastosta.

”Tämä tukee käsitystä siitä, että vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu meille kaikille, ei ainoastaan aiheesta eniten kiinnostuneille. Positiivista on, että vaikka ihmiset odottavat julkisen sektorin kantavan vastuuta kulttuuriperinnön hoidosta, ovat he samalla valmiita hyväksymään verorahojen käytön kulttuuriperinnön hoitoon. Barometri tuo työllemme tärkeää tietoa kansalaisten näkemyksistä”, Salmela jatkaa.

Kulttuuriperintöbarometrin toteutti Kantar TNS Oy Museoviraston ja ympäristöministeriön tilauksesta.

Kulttuuriperintöbarometri on yksi Euroopan unionin Kulttuuriperinnön eurooppalaiseen teemavuoteen 2018 liittyvistä aloitteista Suomessa.