Horsmikosta heleäksi kukkaniityksi

Poika-ahon tupa Saarijärvellä. Kuva: Jyri Lehtonen
Pyhä-Häkin kansallispuistossa hoidetaan lampaiden avulla Poika-ahon entisen kruununmetsätorpan niittyjä. © Kuva: Jyri Lehtonen

 

Saarijärvellä, Pyhä-Häkin kansallispuistossa vaalitaan vanhan kruununmetsätorpan pihapiiriä ja niittyä niittämällä ja laiduntamalla. Kohde on Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnassa ja laidunalue on vuokrattu lampurille viideksi vuodeksi. Tällä kohteella ekstraa ovat torpassa kesällä asuvat lammaspaimenet, jotka vuokraavat torppaa ja kaitsevat samalla lampaita.

Monta vuotta tyhjillään ja rapistumassa ollut kruununmetsätorppa sai uuden elämän 1990-luvun alussa. Silloin rakennus kunnostettiin korjaamalla katto ja muuraamalla uuni. Alimmat lahot hirsikerrat uusittiin. Pikkuhiljaa myös torpan pihapiiriä ryhdyttiin niittämään ja entisen pellon risukoita raivaamaan. Lammaslaidunnus ja lammaspaimenviikot ovat Poika-ahossa jatkuneet nyt jo neljänä kesänä.

Lampuri, Kristiina Nyholm, on ollut tyytyväinen paimenviikko-konseptiin: ”Kun lähdin mukaan Poika-ahon laidunnukseen, tärkein motivaationi oli halu ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Perinteiset laidunmaisemat ovat mielestäni todella kauniita, joten niiden hoitaminen laiduntamalla on itselleni tärkeää. Yllättäen matkan varrella tärkeiksi teemoiksi ovat nousseet myös ympäristökasvatus ja elämysmatkailu. Paimenlomat olivat alun perin vain sujuva ratkaisu lampaiden hoitoon: en olisi voinut ottaa kohdetta laidunnukseen, jos minun olisi itse pitänyt hoitaa laiduntarkastukset. Kun tässä vuosien varrella olen huomannut, miten tärkeitä luontokokemuksia retkeilijät ja lammaspaimenet saavat Poika-ahossa, ja miten terapeuttista lampaiden rapsuttelu monelle tuntuu olevan, on tämä näkökulma noussut merkittäväksi syyksi jatkaa hoitoa”, Kristiina kertoo.

Poika-ahon lampaat.
Maisemanhoitajat työssään. © Kuva: Jyri Lehtonen

Kristiinan lampaat laiduntavat Poika-ahossa vielä ainakin yhden kesän: ”Tämän jälkeen tilanne on toistaiseksi avoin, koska kohteen vuokra- ja ympäristösopimus päättyvät, ja olemme vähentämässä tilamme lampaiden ja hoitokohteiden määrää”, Kristiina sanoo. Metsähallitus toivoo, että sopimusta jatkettaisiin ja laidunnus jatkuisi.

Positiivisinta Poika-ahon hoitamisessa Kristiinan mielestä on ollut ihmisiltä välittynyt aito ilo lampaiden kanssa touhuamisesta: ”Tuntuu hauskalta törmätä internetin maailmassa kuviin ja kertomuksiin, joissa komeilee omien lampaiden naamat iloisten ihmisten kanssa. Mieleenpainuvin tapaus taitaa olla eräs pieni poika, joka oli ensi hetkestä niin rakastunut lampaisiin, ettei malttanut pysyä pois niiden luota, vaan löytyi tuon tuosta lampaiden vierestä makoilemasta. Tällaiset palautteet antavat valtavasti lisää virtaa jatkaa työtä, vaikka lajistonhoito ja luonnon monimuotoisuusasiat ovatkin päällimmäisenä mielessä”, Kristiina pohtii.

Lue lisää:

Anneli Suikki, suojelubiologi, Metsähallitus, Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristöryhmä (MAKU)

- - - - -

Elinvoimainen kulttuuriympäristö tarvitsee joka päivä tekijänsä. Kulttuuriympäristön onnistujat –juttusarja esittelee keskisuomalaisia kulttuuriympäristön onnistujia, heitä, jotka innostuneesti ja onnistuneesti toimivat kulttuuriympäristöissä ja ylläpitävät niiden arvoja.

#EuropeForCulture #kulttuuriympäristö #kulttuuriympäristönonnistujat #kulttuuriympäristöpalkinto #kulttuuriympäristösitomus #sitoumus2050 #kulttuuriympäristöryhmä

Julkaistu 21.12.2018 klo 10.57, päivitetty 7.1.2019 klo 9.53